Itä kohtaa lännen mielisuunnitelmaa toteuttamassa 2010 2013

Kirjallisuutta

Heikkinen, Hannu L.T. 2010: Toimintatutkimuksen lähtökohdat. Teoksessa Heikkinen, Hannu. L. T., Rovio, Esa ja Syrjälä, Leena (toim.) Toiminnasta tietoon, toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura, 16–37. Helsinki.

Kokko, Marjo 1999: Nähdä, kuulla ja ymmärtää. Perusterveydenhuollossa toimivien hoitajien käsityksiä depressiosta ja sen hoidosta. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto. Oulu. Saatavilla Internetistä osoitteesta herkules.oulu.fi.

Räty, Kimmo 2012: Ratkaisukeskeinen itsekuntoutuslomake masennuksen terveyskeskushoidon työvälineenä. Ratkaisukeskeisen erityistason psykoterapiakoulutuksen julkaisematon lopputyö. Psykoterapia ryhmä 16, Lyhytterapiainstituutti Oy. Helsinki.

STM 2009: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2013: Depressio. Käypä hoito -suositus. Saatavilla Internetistä osoitteesta kaypahoito.fi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013: ROHTO-toiminnan verkkosivut. Saatavilla Internetistä osoitteesta rohto.fi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013:. THL:n sairastavuusindeksi. Helsinki. Saatavilla Internetistä osoitteesta terveytemme.fi.

3.6 Psykososiaalisten resurssien kokoaminen Pohjois-Satakunnassa

Aikuisterveydenhuollon päällikkö Mirja Koivisto, PoSa, Länsi-hankkeet, PoSan pilotti

Vs. aikuissosiaalityön päällikkö Sari Landvik, PoSa, Länsi-hankkeet, PoSan pilotti
Taustatietoa
Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kankaanpää ja Siikainen), aloitti toimintansa 1.1.2009. Uusi liikelaitos toi mukanaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisen, tilaaja-tuottaja-mallin, liikelaitosmallin ja elämänkaarimallin sekä yhden uuden yhteistyökunnan. Uuden toiminnan aloittaminen oli iso muutos niin henkilöstölle kuin kuntalaisillekin. 1.1.2013 uutena kuntana PoSaan liittyi vielä Pomarkku. PoSan alueen väestömäärä on 1.1.2013 noin 22 000 asukasta.

Kunnat, jotka liittyivät PoSaan, tekivät ennen PoSan aloittamista päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, johon laadittiin eri tuotealueille tavoitekartat. PoSan toiminnan alkaessa nimettiin päihde- ja mielenterveyssuunnitelmatyöryhmä, jonka tavoitteena on implementoida ja jatkojalostaa olemassa olevaa suunnitelmaa.

PoSassa hyväksytyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman juurruttamisen vahvistamiseksi ja tueksi halusimme olla mukana kehittämishankkeessa, jossa mallinnettaisiin ja konkretisoitaisiin alkoholin riskikäytön varhaista tunnistamista ja mini-intervention käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Myös mahdollisesta jatkohoidosta ja palveluista mini-intervention jälkeen tulisi tapahtua järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti.

Varhaisvaiheen mielenterveystyö peruspalveluissa ja yhteistyö olemassa olevan mielenterveyskeskuksen kanssa kaipasi parannusta ja vahvistamista. Päihdepalveluihin oli PoSan alueella panostettu mielenterveystyötä enemmän. Kehittämistyölle päihde- ja mielenterveyspalveluissa ei olisi ollut aikaa uuden organisaation rakennusvaiheessa ilman hanketyön kautta saatua tukea; osallistuminen Länsi 2012 ja Länsi 2013 -hankkeisiin nähtiin tilaisuutena kehittämistyöhön.

PoSan pilottia lähdettiin viemään eteenpäin kahden työntekijän työpanoksella, kaksi työpäivää kuukaudessa työntekijää kohti (10 % kuukausityöajasta / hanketyöntekijä). Työntekijät olivat aikuispalveluiden tulosalueelta aikuissosiaalityön päällikkö ja aikuisterveydenhuollon päällikkö. Tavoitteena oli hyödyntää sekä sosiaali- että terveyspalveluiden laajaa tuntemusta ja ammattiosaamista. Hankkeen työntekijät olivat tiiviissä kontaktissa peruspalveluiden henkilökunnan kanssa, tutustuivat muualla laadittuihin ja käytössä oleviin toimintamalleihin. Hanketyöntekijät varmistivat osaamisen siirtymisen perustyöhön ja motivoivat koko PoSan henkilöstöä varhaiseen puuttumiseen niin mielenterveys- kuin päihdeasioissakin. Tällä tavoin työ haluttiin juurruttaa kädestä pitäen hankkeen aikana peruspalvelujen henkilöstön arkityöksi.

Hankkeen alussa työ juurrutettiin ensisijaisesti aikuispalveluiden tuotealueelle ja hankkeen aikana tehtävä työ laajennettiin koko elämänkaarimallia koskevaksi. Aikuispalveluissa aloittamista puolsi se, että aikuispalvelut olivat kehittämässä pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien sosiaali- ja terveyspalveluja ja tämän toiminnan keskiössä ovat päihde- ja mielenterveysasiat. Alussa tärkeimpänä tehtävänä nähtiin kouluttaa koko PoSan henkilökunta siten, että organisaatiossa olisi positiivinen asenne ja yhteinen näkemys päihde- ja mielenterveysasioiden hoitamisesta peruspalveluissa.

Hanketyöntekijät aloittivat yhdessä kouluttautumisen heti Länsi 2012 -hankkeen käynnistymisen varmistuttua ennen oman pilotin käynnistymistä 1.9.2010. Hanketyöntekijät hioivat yhteistä näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä tekemisen suuntaan. Tavoitteeksi asetettiin moniammatillisen työryhmätyön vahvistaminen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottamisessa PoSan alueella nykyisiä voimavaroja yhdistäen ja hyödyntäen.
Posan pilotin tavoitteet

Hanketyön yhtenä tavoitteena yhdistää päihde- ja mielenterveyspalveluita valtakunnallisten suuntausten mukaisesti. Pilotin tavoitteiksi asetettiin:

1. Perustason päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen

• 
  Asennemuutos – työ kuuluu kaikkien perustehtävään
  
• 
  Koulutuksen tarjoaminen – osaamisen lisääminen
  
• 
  Vahvistaa työtekijän uskallusta puuttua ja käyttää hyödyksi olemassa olevia ja opittuja uusia taitoja / työkaluja
  
• 
  Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen
  

2. Yhteisen kehittämishalukkuuden virittäminen eri tulosalueilla

• 
  Johtajat, päälliköt, esimiehet mukaan
  

3. Nykyisten PoSan ja erikoissairaanhoidon kuntoutumisyksikön Kankaanpään toimipisteenpäihde- ja mielenterveysresurssien uudelleenorganisointi peruspalveluissa

• 
  ”psykososiaalinen keskus” / osaamiskeskus vahvistamaan peruspalveluiden arkipäivän toimintaa
  
• 
  matalan kynnyksen avohoitopalvelut varhaisvaiheessa esimerkiksi elämän kriiseissä, lievissä masennustiloissa jne.
  

4. Hoitopolkujen luominen ja päivittäminen

• 
  Nykyisten rakenteiden tarkastelu
  
• 
  Tätä aikaa / tarvetta vastaavat hoitopolut
  

5. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

6. Asiakkaat mukaan saaminen

7. Yhdessä tekemisen ja parityön oppiminen, jonka kautta juurruttaminen arkeen mahdollistuu moniammatillisesti hankkeen aikana ja sen jälkeen
PoSan mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus
Sairaanhoitopiiri on yhteisissä kumppanuusneuvotteluissa esittänyt kuntoutumisyksikön siirtoa peruspalveluihin. Peruspalveluissa on ollut tarvetta keskitettyyn mielenterveys- ja päihdepalveluyksikköön, jossa asiakas tulisi kohdattua kokonaisvaltaisesti yhden oven periaatteella. Keskus mahdollistaisi myös matalan kynnyksen pääsyn mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen tarkoituksena on koota yhteen perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut PoSan alueella. Keskus toimii pääsääntöisesti ensisijaisena, koordinoivana palveluyksikkönä peruspalveluissa. Keskuksesta ohjataan tarvittaessa eteenpäin muiden palvelujen piiriin, esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, kolmannen sektorin palveluihin, yksityisiin palveluihin tai PoSan muihin tulosyksiköihin. Keskuksen työntekijöillä on kuitenkin vastuu hoidon koordinoinnista.

Keskuksen asiakaskunnassa on elämänkriiseissä ja lievissä sekä keskivaikeissa mielenterveys- ja päihdeongelmissa olevia henkilöitä. Toisaalta asiakkaissa on myös pitkäaikaisista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä. Painopiste keskuksessa on ennaltaehkäisevässä työssä sekä varhaisvaiheen puheeksiottamisessa ja puuttumisessa. Akuuteista sekä vaikeista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät asiakkaat hoidetaan lääkärien vastaanottotoiminnan kautta. Päihdeongelmaisen hoitoonohjauskriteerit perustuvat ongelmakäytön kolmeen luokkaan: Riskikäyttö ja haitallinen käyttö hoidetaan PoSan mielenterveys- ja päihdepalveluissa, riippuvuusongelmat hoidetaan A-klinikalla. Yhtenäiset kiireettömän hoidon valtakunnalliset perusteet määrittelevät hoitoonohjauskriteerejä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. (Kuvio 1)
Kuvio 1 Päihde- ja mielenterveysasiakkaan hoitopolut PoSassa

Keskuksessa toimii moniammatillinen työryhmä, joka koostuu lääkäristä (osa-aikainen muutama tunti / viikko), yhdestä psykologista, kahdesta psykiatrisesta sairaanhoitajasta, yhdestä lähihoitajasta, yhdestä ohjaajasta ja sosiaaliohjaajasta (kaksi päivää / viikko). Moniammatillinen työryhmä koottiin peruspalveluiden vakituisesta henkilökunnasta ja erikoissairaanhoidon kuntoutuskodin henkilökunnasta. Uusia toimia tai virkoja ei keskukseen perustettu, koska lisäresurssien saaminen ei ollut mahdollista, edes sosiaaliohjaajan uutta virkaa ei esityksestä huolimatta saatu. Keskus toimii aikuispalveluiden tulosalueen vastuulla, vaikka palvelee elämänkaarimallin mukaan kaikkia PoSan tulosalueita. Uutta toimitilaa ei tarvittu, vaan kuntoutusyksikön tilat muutettiin sopiviksi pienellä remontilla tähän tarkoitukseen. Psykologi siirtyi aikuispalveluista, yksi psykiatrinen sairaanhoitaja perhepalveluista, sosiaaliohjaaja on aikuispalveluista. Kaksi psykiatrisen sairaanhoitajan tointa, joista toinen on täytetty lähihoitajalla, ja ohjaajan toimi siirtyivät erikoissairaanhoidon henkilökunnasta.

Palvelut ja työmuodot
Psykososiaalisen keskuksen työmuotoina ovat arviot, tutkimukset, lyhytkestoinen psykoterapia tai muu keskusteluhoito, ryhmätoiminta (pysyvät ja määräaikaiset ryhmät), konsultointi ja verkostotyö. Kotikäyntejä tehdään sovitusti tarpeen mukaan. Pitkäaikaisten mielenterveyspotilaiden lääkehoito ja perusterveyden seuranta ovat osa keskuksen palveluita. Asiakkaasta riippuen voidaan palveluissa keskittyä elämänhallinnan vahvistamiseen. Itsenäisen asumisen tukitoimina ovat edellä mainittujen lisäksi peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuudet. Lääkäripalvelu on saatavissa paikanpäällä keskuksen asiakkaille.

Tavoitteena ryhmätoiminnassa on luoda kustannustehokasta hoitoa ja toisaalta antaa asiakkaille mahdollisuus vertaistukeen sekä mahdollisuus harjoittaa elämänhallintaa, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä vahvistavia taitoja. Pysyviä ryhmiä ovat elämänhallinta-, liikunta-, musiikki-, kuntosali- ja kädentaitoryhmä, sosiaalinen klubi, elämänhallintaryhmä päihteidenkäyttäjille sekä ikääntyvien ryhmä ja tavoiteryhmä. Vaihtuvia ryhmiä ovat mm. depressioryhmä ja stressinhallintaryhmä.

Lopuksi
Kehittämistyön tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä, mutta jo nyt on nähtävissä hankkeen myötä tullut kiinnostus päihde- ja mielenterveysasioihin. Puheeksiottamisen välineitä käytetään entistä enemmän ja esimerkiksi vammaispuolella palvelusuunnitelman teossakin otetaan päihteet puheeksi. Edellä mainitun kaltaisia toimintatapoja on pilottimme avulla syntynyt monia muitakin. Tulokset puheeksiottamisesta ja varhaisesta puuttumisesta näkyvät vasta vuosien kuluttua. Kuitenkin painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja varhaisvaiheen puuttumiseen sen sijaan, että hoidetaan pitkälle edenneitä riippuvuuksia tuo varmasti kustannussäästöjä, puhumattakaan yksilötasolla inhimillisen elämän hyödyistä.
Psykososiaalisen keskuksen ideointi ja toteuttaminen on konkreettinen tulos PoSan pilotin kehittämistyöstä. Psykososiaalinen keskus vaikuttaa myönteisesti päihdepalveluihin, koska keskuksen myötä voidaan keskittyä päihde- ja mielenterveysasiakkaisiin paremmilla resursseilla. Resurssit on koottu yhteen: psykologi, psykiatriset sairaanhoitajat, sosiaalityötekijä, lääkäripanos ja ohjaaja muodostavat ydintiimin päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistamissa peruspalveluissa. Matalan kynnyksen avohoitopalvelut tuotetaan jatkossa keskuksen toimesta ja samalla psykososiaalinen keskus on konsultaatiopaikka perustyötä tekeville työntekijöille.

Psykososiaalisen keskuksen toteutuminen pilottimme myötä parantaa tulevaisuudessa PoSan päihde- ja mielenterveyspalveluita. Ilman hanketyötä tämän kaltainen ajatus olisi tuskin herännyt tai edennyt tähän muotoonsa. Yhteistä tahtoa ja halua on löytynyt, vaikka vaikeuksiakin on ollut voitettavana. Tiedostamme kuitenkin olevamme vasta uuden alussa ja että meillä on mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, mikäli osaamme yhteistyössä suunnitella ja toteuttaa toimintaa arjessa. Tarvitsemme edelleen valmiutta ”tehdä toisin kuin ennen” ja jatkuvaa paloa kehittämiseen.

PoSan mielenterveys- ja päihdepilotin päätehtäväksi Länsi 2013 -hankkeen aikana muodostuu psykososiaalisen keskuksen käyntiin saattaminen ja sen toiminta peruspalveluissa. Hoitopolkujen uudelleen kartoittaminen, päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tarkistaminen ovat tavoitteenamme jatkohankkeen aikana. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ovat myös jatkohankkeen tavoitteissa. Hankekauden päättyessä on sovittava käytännöstä miten kehittämistyö pidetään esillä jatkossa ja miten seurataan sovittujen toimintalinjojen toteutumista tulevaisuudessa.
4 KEHITTÄMISTYÖTÄ TUKEVIA KÄYTÄNTÖJÄ
Kaste-hankkeet saavat kehittämistyöhönsä valtakunnallista ohjausta ja tukea. Kaste 1
-ohjelmakaudella aloitetuilla mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeilla on sosiaali- ja terveysministeriön vetämä yhteinen ohjausryhmä. Ministeriön ja kehittämishankkeiden johdon edustajien lisäksi siihen kuuluvat edustajat terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja kuntaliitosta. Ohjausryhmällä on ollut merkittävä rooli hanketyömme konkretisoitumisessa Mieli-suunnitelman mukaiseksi. Ohjausryhmätyöskentely on osaltaan tukenut hankkeiden keskinäistä verkostoitumista. Työskentelyn tuloksena on järjestetty muun muassa Mieli-suunnitelman toimeenpanoa tukevia seminaareja, joissa on esitelty hankkeiden kehittämistyön tuloksia. Tämä hankejulkaisu on yksi ohjausryhmätyöskentelyn verkostoitumisen tuotos.
Tässä luvussa esitellään hankkeissamme tärkeiksi koettuja kehittämistyötä tukevia käytäntöjä.

Luvun aloittavassa artikkelissa kuvataan mielenterveys- ja päihdeasioiden puheeksiottoon liittyvän varhaisvaiheen toimintamallin siirtoa erilaisiin toimintaympäristöihin Länsi-hankkeissa. Puheeksioton varhaisen vaiheen toimintamallien käyttöön ottoon liittyviä artikkeleita on myös kolmannessa luvussa. Toisessa artikkelissa esittellään case-pohjainen koulutusmalli ja esimerkki sen käyttämisestä Salossa. Keski-Suomessa on paneuduttu avohoitokeskeisen palvelurakenteen ja toimintamallien yhteistoiminnalliseen kehittämiseen seutukuntakohtaisten kehittämisverkostojen ja verkostoituva yhteistyö -koulutuksen avulla. Tätä kehittämistyötä kuvataan luvun kolmannessa artikkelissa. Mielenterveys- ja päihdetyön hoitopolkujen näkyväksi tekeminen ja palvelurakenteen selkiyttäminen on koettu tärkeäksi osaksi kehittämistyötä hankkeissamme. Neljännessä artikkelissa esitellään prosessimallintamisen työkalun käyttöä kehittämistyön tukena Etelä-Savon esimerkin avulla. Viidennessä artikkelikokonaisuudessa kuvataan ensin hanketyötä ohjaavan tavoitteiston konkretisoimisen ja seurannan apuvälineeksi Välittäjä-hankkeessa kehitetyn hankekortin käyttöä Länsi-hankkeissa. Toiseksi siinä kuvataan Raision kokemuksia paikallisen kehittämistyön tueksi perustetun ohjausryhmätyöskentelyn merkityksestä. Luvun lopuksi on kuvaus Länsi-hankkeen arvioinnista esimerkkinä yrityksestä liittää arviointiprosessi kehittämistyön tueksi.

4.1 Varhaisvaiheen toimintamallin siirtäminen
Erityissuunnittelija Matti Mäkelä, Pikassos Oy, Länsi 2013 -hanke

STM on Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman väliarvioinnissa ehdottanut kuntien erityisesti tehostavan varhaisten ja lievien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistamista ja hoitoa perustason palveluissa sekä edellyttänyt vaikuttaviksi todettujen menetelmien, kuten systemaattisen alkoholin riskikäytön tunnistamisen, käyttöön ottoa peruspalveluissa (STM 2012).
Artikkelissa kuvaan miten Välittäjä 2009 -osahankkeessa (ks. Välittäjä 2009) Tampereella sosiaali- ja terveysasemille kehitettyä varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallia ja/tai sen sisältämiä ideoita on levitetty Länsi 2012 ja 2013 -hankkeissa. Toimin Tampereen Välittäjä 2009 -osahankkeen projektipäällikkönä ja Länsi-hankkeissa asiantuntijana.

Tampereen varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli

Tampereella haluttiin siirtää mielenterveys- ja päihdetyön painopistettä peruspalveluihin ja toisaalta lähentää erityispalveluita ja peruspalveluita toisiinsa. Toimintamalli sisältää sekä peruspalvelujen päihde- ja mielenterveystyön mallinnuksen että jalkautuvan mielenterveys- ja päihdetyöparin mallin. Tampereen toimintamalli luotiin työkaluksi asiakkaiden ja potilaiden päivittäiseen kohtaamiseen sosiaali- ja terveysasemilla. Mallin avulla rohkaistiin peruspalveluiden henkilökuntaa ottamaan mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi. Malli toimii mielenterveys- ja päihdehäiriöiden seulonnan välineenä häiriöiden varhaisessa vaiheessa.

Malli on kolmevaiheinen. Ensimmäisenä on viiden kysymyksen puheeksioton kysymyspatteri, joka on nopeasti toteutettavissa asiakaskäynnillä. Neljän asiakkaan kohdalla viidestä ei tarvita muuta interventiota. Huolen herättyä puheeksi otossa, edetään toiseen vaiheeseen, päihdeasioiden ja/tai mielenterveysasioiden tarkempaan kartoitukseen. Kolmantena vaiheena on 1 – 3 käynnin lyhytneuvonta eli mini-interventio. Tarvittaessa asiakas ohjataan hoitoon päihdehuollon erityispalveluihin tai psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Tampereen mallissa peruspalvelujen henkilökunnan tukena asemilla toimii päihde- ja mielenterveystyöntekijäpari, josta sosiaali- ja terveysaseman työntekijä saa tarvittaessa työparin tai konsultointiavun päihde- ja mielenterveysasioissa ja hoitoonohjauksessa.

Välittäjä 2009 Tampereen osahankkeessa selvitettiin asemilla asioivien riskikuluttajien määrää. Yhden päivän Audit-testaamisen tuloksena oli, että noin 20 prosenttia asiakkaista on päihteiden riskikuluttajia tai päihderiippuvaisia (Audit-pistemäärä yli 7). Asiakkaiden suhtautumista mielenterveys- ja päihdeasioiden puheeksi ottamiseen sosiaali- ja terveysasemilla kysyttiin niin ikään yhden päivän aikana. Asiakkaista 90 prosenttia piti sopivana, että mielenterveys- ja päihdeasiat otetaan puheeksi asemilla.

Mallin levittäminen

Tampereen sosiaali- ja terveysasemille tarkoitettua varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallia on esitelty seminaareissa ja tilaisuuksissa sekä eri tiedotusvälineissä (www.valittajahanke.fi, www.satshp.fi, Sosiaalitieto -lehti 10/2012). Useat toimijat ovat kiinnostuneet sen käyttöönotosta. Seuraavassa kerron kolmesta Tampereen mallin Länsi 2012 ja 2013 -hankkeessa kehitetystä versiosta.

Huittisten toimintamalliversio
Tampereen mallia esiteltiin Länsi 2012 -hankkeen kehittämispäivässä Yläneellä 20.9.2011. Huittisten pilotti kiinnostui ensimmäisenä kehittämään mallista omaa Huittisten versiota. Lokakuussa 2011 pilotin ohjausryhmälle esiteltiin Tampereen malli ja joulukuussa 2011 järjestettiin laajempi peruspalvelujen varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallin suunnittelukokous. Kevään 2012 aikana Huittisten toimintamalli valmistui ja toukokuussa järjestettiin Huittisten mallin koulutustilaisuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Toukokuussa 2013 päivitettiin mallin käyttöä koko henkilökunnan koulutustilaisuudessa.
Huittisten ”Perusturvakeskuksen toimintamalli varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyöhön” (kuva 1) on hyvin Tampereen mallin kaltainen, mutta päihde- ja mielenterveystyöntekijäpari on korvattu päihde- ja mielenterveystyöstä vastaavalla sairaanhoitajalla. Huittisten perusturvan henkilökunnan koulutustilaisuuksissa on kirjoittaja perehdyttänyt henkilökuntaa Huittisten oman mallin käyttöön.
Huittisten päihdehuollon toimenpideohjelmassa on mainittu, että ”käytetään puheeksi otossa apuna Huittisten varhaisen puuttumisen toimintamallia ja otetaan käyttöön mini-interventio työkaluna asiakasvastaanotoilla” (ks. Huittisten kaupunki).

Raision toimintamalliversio
Raision versio toimintamallista esiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehille huhtikuussa 2013. ”Varhaisvaiheen toimintamalli sosiaali- ja terveyskeskukseen: päihteet ja mielenterveys (työikäiset)” poikkeaa Tampereen mallista mm. siinä, että alkoholinkäytön puheeksi otossa käytetään Audit C – kysymyspatteria ja Audit 10:ä käytetään, kun 4 pistettä ylittyy Audit C:ssä. Mallin viimeisellä sivulla esitellään päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitotahot ja näiden vastuut Raisiossa. (Kuva 2)

Eurajoen toimintamalliversio
Eurajoella on varhaisen puuttumisen kehittämiseksi järjestetty Audit- ja mini-interventiokoulutusta ja esitelty Tampereen mallia keväällä 2012 peruspalvelujen henkilökunnalle. Keväällä 2013 toteutettiin vielä mini-interventiokoulutus. Maaliskuussa 2013 Eurajoen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman seurantaryhmän valmisteluryhmä esitteli Eurajoen ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön mallin, joka on rakennettu IMS2012 -toimintajärjestelmällä (kuva 3). Eurajoen mallissa päihde- ja mielenterveystyöparin korvaa terveysasemalla toimiva psykiatrian sairaanhoitaja. Eurajoella pyritään rakentamaan päihdeindikaattori ensi vaiheessa 40- ja 70-vuotistarkastuksissa saaduista Audit-keskiarvoista. Myöhemmin indikaattorin pohjaa on mahdollista laajentaa koko Eurajoen peruspalvelujen aikuisasiakkailta saatuihin Audit-keskiarvoihin.

Toimintamallin juurruttaminen

Tampereella luotu toimintamalli on saatu elämään Tampereen sosiaali- ja terveysasemilla. Hankkeen jälkeen Tampereen sosiaali- ja terveysasemilla toimii 4-5 päihdetyöntekijää, jotka toimivat yhteistyössä asemien henkilökunnan ja mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden kanssa. Audit-kyselyjen säännöllinen toteuttaminen on hankkeen jälkeen lisääntynyt koko ajan.

Nyt mallia toteutetaan kuntien erilaisina sovelluksina jo useilla paikkakunnilla.
Kunnissa on lisäksi käytössä useita muita varhaisen puuttumisen työkaluja.

Visio
Tulevaisuuden visio voisi olla, että kuntien peruspalveluissa rutiininomaisesti otetaan mielenterveys- ja päihdeasiat puheeksi kaikkien aikuisten asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Puheeksiotto ja Audit-pisteet kirjataan asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Tietojärjestelmä tuottaa Audit-pistekeskiarvot ja näin saatua informaatiota käytetään indikaattorina hyvinvointitiedon keruussa ja terveyden edistämisen suunnitelmissa.

Kuvat 1-3 sijoitetaan taitossa sopiviin kohtiin

Kirjallisuutta

Mäkelä, Matti 2012: Sosiaali- ja terveysasemalta ajoissa apua päihdeongelmiin ja elämän kriiseihin. Sosiaalitieto 10/2012, 10–11.

STM 2012: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki.

Internet

Länsi 2012 -hanke ja Länsi 2013 -hanke http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=106,123192&_dad=wportal&_schema=WPORTAL&p_calledfrom=1

Välittäjä 2009 -hanke
http://www.epshp.fi/files/5634/Valittaja_2009_-hankkeen_loppuraportti.pdf

Välittäjä 2013 -hanke

http://www.valittajahanke.fi/fi/

Huittisten kaupunki

http://www.huittinen.fi

4.2. Salon mielenterveys- ja päihdetyön moniammatillinen case-pohjainen koulutusmalli

Terveyden edistämisen koordinaattori Marita Päivärinne, Salo