Anri kamppinen valmistaa juhlaa

20  

SUPER 12/2016

 

ravintolatöissä Pirttihirmussa. Siksi 

koko talo on minulle erittäin tuttu. 

Sen jälkeen otin virkavapaata ja läh-

din vuodeksi Tampereelle englannin-

kieliseen päiväkotiin töihin ja Jum-

piin palasin tänä vuonna.

Avopuoliso, lapsia ei ole vielä. Omaa 

kotia etsitään ahkerasti Seinäjoel-

ta ja sen löydyttyä olisi haaveena 

hankkia koira. Liikun aktiivises-

ti ja monipuolisesti. 

Lasten kohtaaminen. Meillä 

on aivan ihanat lapset, ja hei-

dän perheittensäkin kanssa on 

mukava tehdä työtä. Myös toi-

miva tiimi on mahtava juttu.

Kunnianhimoisena haluan teh-

dä kaiken tosi tarkasti. Minun 

pitää oppia ottamaan vähän löy-

semmin.

Olen Anu Peltokangas, 27-vuotias 

lastenohjaaja. 

Suoritin lapsi- ja perhetyön perus-

tutkinnon jouluna 2011, puolitois-

ta vuotta etuajassa. Suunnittelen so-

sionomiopintoja ja olen kiinnostu-

nut työstä lastensuojelun parissa. 

Opiskeluaikana tein lastenhoitajan 

ja lastentarhanopettajan sijaisuuk-

sia päiväkodeissa ja vuoropäiväko-

dissa. Valmistuttuani olin jonkin 

aikaa seurakunnassa lastenohjaaja-

na. Muutin Seinäjoelle ja sain vaki-

tuisen työpaikan Kauhavalta, jossa 

työskentelin parisen vuotta.

Tässä talossa aloitin työt kesällä 

2014. Koska päiväkoti Jump aloit-

ti toimintansa vasta Duudsonit Ac-

tivity parkin avaamisen jälkeen, olin 

kesällä 2014 puistossa mukana eri-

laisissa järjestelytehtävissä ja myös 

Tänään töissä 

kuka

parasta työssä

haastavinta töissä

perhe ja harrastukset

opinnot

ura

taa jokaiselle, ja tuota pikaa lautaset ovat tyhjät. Alkaa olla le-

pohetken aika.

Nukkarissa vuoteet on laskettu alas. Anun sammakot löy-

tävät paikkansa ja nukahtavat nopeasti. Hiljaa soiva tausta-

äänilevy poistaa ulkopuolisen hälyn, eikä seuraavan ryhmän 

nukkumaantulo häiritse jo nukahtaneita. 

HALUTTU HOITOPAIKKA

Lepotauon aikana Sammakko-ryhmän hoitajat ehtivät pitää 

tiimipalaverin, kuten aina keskiviikkoisin. Sillä aikaa muut 

työntekijät valvovat nukkarissa myös sammakoita ja ottavat 

heräilevät lapset vastaan yhteistilaan. 

 Lapsille uni maittaa kolmesta vartista aina kahteen tun-

tiin. Viimeistään kello kahdelta nukkarin ovi avataan, ja vielä 

nukkuvat heräilevät hekin päiväkodin ääniin.

Tänään päiväunilta herääviä on vastassa toimitusjohtaja 

Maarit Karvonen, joka puolisonsa Jani Karvosen kanssa oli 

perustamassa Duudsonit Activity Parkia ja sen yhteyteen päi-

väkoti Jumpia.

– Jump aloitti 54-paikkaisena vuonna 2014 ja viime kesänä

tämä laajennettiin satapaikkaiseksi, Maarit Karvonen kertoo.

Hän jatkaa, että päiväkodin tiloissa toimii myös Etelä-Poh-

janmaan musiikkiopisto, joka pitää kerran viikossa muskaria 

siihen osallistuville lapsille hoitopäivän aikana. Monipuoli-

sen toiminnan takia opiskelijat hakevat innokkaasti Jumpiin 

harjoittelujaksoille niin sosiaali- ja terveydenhoitoalalta kuin 

liikunta-alaltakin. Kansainvälisestikin päiväkoti on tunnettu, 

ja sen englanninkielisyys madaltaa ulkomaisten opiskelijoiden 

kynnystä tulla tänne opiskelemaan.

Pikkuhiljaa lapset alkavat heräillä ja saapua yhteiseen ti-

laan leikkimään. Tiimipalaveri päättyy, ja Anukin pääsee pai-

kalle Hiljan suunnattomaksi iloksi. Tämä syöksyy päätä pah-

kaa Anun jalkoihin kiinni.

– Jotkut lapsista haluavat sylitellä hetken herättyään, toi-

set alkavat heti touhuta, Anu kertoo. 

Kahdelta saadaan välipalaa ja sen jälkeen on vielä aikaa si-

säleikkeihin, ennen kuin valmistaudutaan iltapäivän ulkoi-

luun. Puoli neljältä sammakot ovat taas pihatouhuissa, ja koh-

ta ensimmäiset vanhemmat käyvät kuittaamassa lapsensa tie-

tokoneelta ulos.

– Näemme ohjelmasta aamulla, keitä paikalla pitäisi ol-

la. Kun lapsi tulee hoitoon, hänen vanhempansa napauttavat 

oven vieressä olevaa kosketusnäyttöä ja kirjaavat lapsen saa-

puneeksi. Vastaavasti tehdään pois lähdettäessä, mutta merk-

kaamme itsellemmekin paperille lapset sitä mukaa, kun hei-

dät haetaan, Anu kertoo.

Anun työvuoro päättyy. Tänään hän voisi lähteä vaikka 

lenkille, kun ilma on näin upea.

.

---

SUPER 12/2016

  21 

ml? mg?

lue lääkehoitosuunnitelman teosta

LÄÄKEHOITO

vaatii hoitajalta jatkuvaa oppimista

teksti minna lyhty kuva ingimage

SuPeriin tulee usein kysymyksiä lääkehoidon 

tenteistä. SuPerin asiantuntija Elina Ottela 

vastaa yleisimpiin kysymyksiin.

Miksi lääkehoidon tentti pitää suorittaa säännöllisin vä-

liajoin, vaikka koulutuksessa kaikki ovat tenttineet lää-

kelaskut?

– Lääkehoito muuttuu jatkuvasti, joten tietoja täytyy päi-

vittää. Hoitajalla on myös lakisääteinen velvoite ylläpitää 

osaamistaan. Lisäksi potilailla ja asukkailla on oikeus hyvään 

ja turvalliseen hoitoon, mikä voidaan varmistaa erilaisilla näy-

töillä ja tenteillä. 

– Lääkehoidon tentin suorittamisvaatimusta ei pidä ot-

taa epäluottamuslauseena. Päinvastoin se pitää ottaa mahdol-

lisuutena näyttää työnantajalle, että osaa toteuttaa lääkehoi-

don turvallisesti.

Pitääkö lääkehoidon tentti suorittaa, jos on jäämässä pian 

eläkkeelle?

– Potilailla on aina oikeus saada turvallista hoitoa. Siksi sil-

lä ei ole merkitystä, onko hoitaja jäämässä eläkkeelle huomen-

na vai 15 vuoden päästä. 

Onko lääkehoidon tentti kaikille lähihoitajille samanlainen?

– Ei. Lääkehoidon tentistä ei ole valtakunnallista versio-

ta, vaan tentti laaditaan sen mukaan, millaista osaamista yk-

sikössä tarvitaan. Kun vaihtaa työpaikkaa, saattaa joutua te-

kemään lääkehoidon tentin, vaikka olisi juuri suorittanut sen 

edellisessä työpaikassa. 

– Isot työnantajat voivat vaatia laajan tentin suorittamista, 

jotta työntekijöiden siirtyminen yksiköstä toiseen olisi jous-

tavaa.  Yleensä tenttiin osallistutaan 3–5 vuoden välein. Ten-

tin järjestää joko työnantaja tai yritys. 

Pitääkö lääkehoidon tentti suorittaa kaikissa sosiaali- ja 

terveysalan työpaikoissa?

– SuPer suosittelee, että kaikki hoitajat suorittavat tentin. 

Terveydenhuollossa tämä on toteutunut hyvin, ja sosiaalialal-

lakin tentti on yleistymässä.

– Myös päiväkodissa työskentelevät lähihoitajat suoritta-

vat lääkehoidon tenttejä. Terveydenhuollon ammattihenki-

löinä heidän tulisi toteuttaa lääkärin lapselle määräämää lää-

kehoitoa.

Saako tenttiin valmistautumiseen käyttää työaikaa?

– Työnantaja päättää siitä. Joissakin paikoissa ei saa käyt-

tää, joissakin saa useita tunteja. Tentti tehdään aina työajalla. 

Ovatko työnantajat antaneet potkuja tai laskeneet palk-

kaa, jos hoitaja ei ole päässyt tentistä läpi?

– Jos tentistä ei ole päässyt läpi useankaan yrityksen jälkeen, 

hoitajalta on viety oikeus toteuttaa lääkehoitoa. Työnantaja on 

katsonut, ettei työntekijä pysty suorittamaan työtehtäviä sata-

prosenttisesti, jolloin palkkaan on tehty vähennys. SuPerin tie-

tojen mukaan kenenkään työsopimusta ei ole ainakaan vielä ir-

tisanottu suorittamattoman lääkehoitotentin vuoksi. 

Miten tsemppaisit niitä, jotka kokevat lääkehoidon ten-

tin vaikeaksi?

– Joillekin tulee virheitä tentissä, koska he jännittävät ja 

ajattelevat, että asiat ovat monimutkaisempia kuin ne oikeas-

ti ovat. Toisia stressaa tentin tekeminen verkossa. Pelon käsit-

telyssä auttaa ymmärrys siitä, että tentissä kysytään perusasi-

oita, joiden kanssa ollaan päivittäin tekemisissä.

– Jos pelkää tenttiä, kannattaa puhua asiasta esimiehen 

kanssa. Voi kysyä, onko työpaikalla mahdollisuus järjestää lää-

kehoidon täydennyskoulutusta. Lääkehoito on aihe, joka nos-

tetaan aina esille, kun kysytään koulutustoiveita. Työnantajalla 

ei ole velvollisuutta järjestää lääkehoidon koulutusta, mutta on 

järkevää tukea työntekijöitä silloin, kun siihen on tarvetta.

.

SUPER 12/2016

  21 

---