Anri kamppinen valmistaa juhlaa

SUPER 12/2016

  37 

Tampere-talolle odotetaan helmikuussa tuhatta kävijää. 

OPINTOPÄIVILLÄ MENNÄÄN YTIMEEN

teksti minna seppä

SuPerin opintopäivät uudistuvat. Ta-

pahtuma järjestetään entiseen tapaan 

kaksipäiväisenä helmikuussa Tampe-

reella, mutta selkiytettynä: luvassa on 

yksi tasokas luento-ohjelma useamman 

rinnakkaisen ohjelman sijaan.

– Halusimme luoda kokonaisuu-

den, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon 

ajankohtaisia ilmiöitä käsitellään käy-

tännönläheisesti lähihoitajan näkökul-

masta. Yksi ohjelma takaa sen, että ai-

kaa jää verkostoitumiseenkin, tapah-

tumajärjestelyjä luotsaava asiantuntija 

Elina Kiuru SuPerista kertoo.

TAUNO PALON AJOISTA NYKYPÄIVÄÄN

Koulutuspäivillä kuullaan luentoja esi-

merkiksi vuorovaikutuksesta, päihteis-

tä, työvuorosuunnittelusta, hollantilai-

sista dementian hoitomalleista ja saat-

tohoidosta.

– Teemana on erilaisuus. Tuomme 

esiin paitsi lähihoitajien työnkuvien 

moninaisuutta, myös heidän yksilölli-

siä erojaan: vuorotyöstä palautuminen 

poikkeaa 50-vuotiaalla 20-vuotiaasta. 

Myös asiakkaiden ja potilaiden vaihte-

levat tilanteet vaikuttavat työhön.

Perinteikkäiden opintopäivien kult-

tuuriannista vastasi aikoinaan itse Tau-

no Palo. Tällä kertaa suuriin saappaisiin 

astuu Madventuresin Riku Rantala.

.

TYÖAJOISTA PITÄÄ PUHUA

Professori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta 

luennoi opintopäivillä vuorotyöstä, terveydestä ja 

palautumisesta. Härmä on tutkinut pitkään muun 

muassa hoitajien vuorotyön terveysvaikutuksia.

Miksi aiheesi on ajankohtainen?

– Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa lähivuosina 

uudistetaan, pitää huolehtia siitä, että alan töiden 

mitoitus ja kuormittavuus säilyvät kestävällä poh-

jalla.

– Toinen syy liittyy meneillään olevaan työaikalain 

uudistamiseen. Valmisteltava lakiesitys määritellee 

uudelleen muun muassa hoitoalalla yleisen jakso-

työn. On tärkeää, että sille haetaan nykyistä parem-

pia pelisääntöjä.

– Aiheen esillä pitämistä puoltaa sekin, että monet 

haluavat aktiivisesti vaikuttaa työaikoihinsa. 

Kuinka työstä palautumista edistetään parhaiten?

– Vastuu vuorotyön haitoista on työnantajalla. 

Jos työnantaja haluaa edistää työvuorosuunnitte-

lulla henkilöstönsä hyvinvointia, kannattaa harkita 

niin sanottuun yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun 

kehitettyjen sovellusten käyttöönottoa. Yksilötasolla 

jokaisen on hyvä edistää palautumistaan terveelli-

sillä elämäntavoilla.

POTILAAN PÄIHDEONGELMAA VÄISTELLÄÄN

A-klinikan ylilääkäri Kaarlo Simojoki luennoi opin-

topäivillä päihteiden vaikutuksesta hoitosuhtee-

seen. Simojoki haluaa parantaa hoidon tasoa ja 

vähentää päihteiden käyttöön liittyvää stigmaa.

Miksi aiheesi on ajankohtainen?

– Päihteet ovat asia, jonka voi ottaa puheeksi jokai- 

sessa hoitosuhteessa. On tärkeää ymmärtää, että 

päihderiippuvuudessa on kyse sairaudesta, johon 

liittyy aivoissa tapahtuvia neurologisia muutoksia.

Millaisia ennakkoluuloja päihteiden käyttäjä kohtaa 

terveydenhuollossa?

– Päihderiippuvaiset saavat osakseen monenlaista 

epäasiallista kohtelua: heille paitsi puhutaan rumasti, 

myös jätetään vaille heidän muihin vaivoihinsa tar-

vitsemaa hoitoa. Verukkeena voi olla esimerkiksi 

se, että hoito ei toimisi päihteitä käyttävällä. Kär-

jistäen: kun lopetat juomisen, hoidamme epilepsiasi. 

Monissa tapauksissa voidaan puhua heitteillejätöstä. 

– Henkilökunta myös holhoaa päihteidenkäyttäjiä 

enemmän kuin muita asiakkaita.

– Päihteiden käyttöä ei siihen liittyvän häpeän 

vuoksi haluta useinkaan ottaa puheeksi. Lääkäri voi 

pelätä, ettei osaa ohjata jatkohoitoon, hoitaja taas 

väistelee, koska ajattelee asian vievän liikaa työaikaa.

JUKKA JÄR

VELÄ

---

38  

SUPER 12/2016

 

udinpuikot kilisevät iloisesti, kun lohjalainen lä-

hihoitaja Anri Kamppinen neuloo raidallista vil-

lasukkaa. SuPerin hyväntekeväisyyskampanja Su-

Per-sukkaa pukkaa on tänä syksynä saanut sadat 

lähi- ja perushoitajat tarttumaan puikkoihin. Vuo-

denvaihteessa lämpimät lopputulokset luovutetaan 

hoitajien itsensä valitsemiin, paikallisiin kohteisiin eri puolil-

la Suomea.

– Lohjalla päätimme lahjoittaa sukat lasten ryhmäkotiin.

Sieltä kerrottiin, että lahjoitus otetaan hyvällä mielellä vas-

taan. Lohjalla on monena vuotena neulottu sukkia vanhuk-

sille, joten tällä kertaa halusimme muistaa lapsia ja nuoria. 

Vanhuksilla villasukkia on saattanut vuosien varrella kertyä 

kaappiin, mutta lapsilla niitä ei entuudestaan ole. 

Lohjan ammattiosastossa idea SuPer-sukista otettiin innos-

tuneena vastaan. Sukkatalkoisiin lähti mukaan kymmenkunta 

hoitajaa. Loppujen lopuksi Lohjalla kudottiin sukkia 70 pa-

ria. Langat SuPer-sukkiin on lahjoittanut SuPer ja Turva, ja 

innokkaimmat neulojat ovat ostaneet itse lisää. 

– Eräs neulojista keksi laittaa villasukkien sisään saajal-

le osoitetun, pienen lorun. Se oli niin kaunis idea, että ko-

pioimme saman lorun muihinkin sukkapaketteihimme, ker-

too Anri.  

VAIHTELUA VUODENAJAN MUKAAN

Anri Kamppiselle käsillä tekeminen on elämäntapa ja enem-

mänkin. Hän on askarrellut ja ommellut sekä käynyt kan-

salaisopiston puutöissä kolmekymmentä vuotta.  Tyttärelle 

puutöissä valmistui aikoinaan nukkekoti, kaksivuotiaalle tyt-

tärentyttärelle mummi on tehnyt kalusteita. Lohjan ammat-

tiosaston jäsenilleen antamat onnittelukortit syntyvät nekin 

Anrin käsissä. 

– Mutta neulomaan ryhdyin vasta kolme vuotta sitten naa-

purin rouvien innostamana, Anri naurahtaa kutimensa takaa. 

Yhteisöllisen kerrostalon naiset kokoontuvat usein pihaan 

tai kerhohuoneelle tekemään käsitöitä yhdessä.

– SuPer-sukkien lisäksi olen tänä syksynä neulonut pipo-

ja vastasyntyneille. Se on naapurustomme oma hanke. Ta-

LÄMPIMIEN 

AJATUSTEN PAKETIT

voitteena on tehdä 365 pipoa Lohjan sairaalan synnytysosas-

ton vauvoille. 

Anri tekee koko ajan käsitöitä, mutta materiaalit ja aiheet 

vaihtelevat vuodenajan mukaan. 

– Viime kesänä urakoin ulkona istuessani koruja sekä en-

keli- ja sudenkorentoheijastimia. Syksyllä keräsin luonnosta 

materiaalia ja tein kransseja, niitä on viety esimerkiksi hau-

doille. Nyt olen innostunut askartelemaan kahvipussikrans-

seja. Talvella tulee neulottua enemmän. Juomapilleistä teh-

dyt jouluhimmelit ovat kysyttyjä. Olen varannut työpaikan 

joulumyyjäisistä pöydän. Sinne teen pillihimmeleitä ja ehkä 

joulukortteja.

MUKAVA MUISTO

Käsitöiden tekijät tietävät, että harrastus vaatii tilaa. Keräili-

jäluonteeksi tunnustautuva Anri tuskailee kotona tilapulan 

kanssa. 

– Tekisin käsitöitä enemmänkin, mutta on oma homman-

sa levittää pöydälle kaikki materiaalit ja tarvikkeet ja sitten ke-

rätä ne taas pois muun elämän tieltä. Sen takia teen esimer-

kiksi onnittelukortteja aina useamman samalla kertaa. Yhdel-

lä rykäyksellä saa helpommin valmista aikaiseksi.   

Kamppinen on ollut 13 vuotta lähihoitajana lohjalaises-

sa Jokela-kodissa, jonka asukkaat ovat mielenterveys- ja päih-

dekuntoutujia. 

– Yövuorossa ehtii tehdä kortteja tai neuloa. Käsillä teke-

minen on myös vastapainoa työlle. Se rentouttaa ja saa aja-

tukset pois työasioista.  

Lohjalaiset superilaiset vievät sukat ryhmäkodin asuk-

kaille joulun alla. Anri Kamppinen toivoo, että lapsille ja 

nuorille jää sukista sekä niiden mukana tulevasta lorusta 

lämmin ja mukava muisto. SuPer-sukkaa pukkaa -kampan-

ja on ollut tekijöillekin lämpimien ajatusten ja yhdessä te-

kemisen juhla. 

– Kun lahjan saaja saa itse tehdystä hyvän mielen, tulee hy-

vä mieli tekijällekin.

K

teksti elina kujala kuvat marjo koivumäki

SuPer-sukkaa pukkaa -kampanja 

huipentuu joulukuussa

---