Geologian tutkimuskeskus
Yüklə 226,25 Kb. Pdf görüntüsü
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- 4 KIVINIEMEN GABROIDISEN INTRUUSION TUTKIMUSTEN TULOKSET
Geologian tutkimuskeskus
14
Kiviniemen tutkimuskohteelle tehtiin vuosina 2008, 2009 ja 2010 yhdeksän (9) POKA-kairausreikää, yh- teispituudeltaan 1251,80 metriä (taulukko 1). Näistä kuudella (3224/08/R331, 3224/08/R331, P433/2010/R1-R4) kartoitettiin noin 2,5 hehtaarin kokoisen pääesiintymän laajuutta ja kolmella muulla pyrittiin saamaan alueesta tarkempi geologinen kuva. Kiviniemen Sc-Zr-Y-esiintymän isäntäkivi on erit- täin rautarikas granaattipitoinen fayaliittiferrodioriitti ja leukoferrodioriitti, jonka ikä on 1857±2 miljoo- naa vuotta. Se liittyy ajallisesti paleoproterotsooisen Svekofennisen orogenian postkinemaattiseen Fe-Ti- P-rikkaaseen mafiseen magmatismiin. Kiven päämineraalit ovat (ferro)hedenbergiittinen klinopyrokseeni, plagioklaasi (An 26-46,
keskiarvo noin 40), ferroamfibolit, almandiinigranaatti, fayliittinen oliviini (Fo 0.9-3.9
) ja kalimaasälpä. Aksessorisina mineraaleina esiintyy mm. biotiitti, zirkoni, ilmeniitti, fluoriapatiitti, py- riitti, magneettikiisu, grűneriitti, klinoferrosiliitti, kloriitti ja stilpnomelaani (Ahven 2012, Halkoaho et al. 2013a,b).
Massamainen pieni-keskirakeinen ferrodioriittien-ferromontsodioriittien ryhmä ja pyrokseeniferrodioriitti muodostavat pinta-alaltaan pääosan intruusiosta (kuva 6). Kiven päämineralogia on hyvin samanlainen kuin edellisen kiven ollen kuitenkin vähemmän mafinen. Ferrodioriitti on paikoin hyvin muuttunutta koostuen amfiboliiteista ja jopa granaattikivistä. Pyrokseeniferrodioriitissa esiintyy ortopyrokseenia (Ahven 2012). Gabrointruusiota ympäröivän, käytännössä mafisen intruusion kanssa samanikäisen (1859±9 miljoonaa vuotta), porfyyrisen graniitin päämineraalit ovat kalimaasälpä, plagioklaasi, kvartsi ja ortopyrokseeni. Suuntautuneet kalimaasälpärakeet esiintyvät pölkkymäisinä maksimissaan jopa 8 cm pitkinä hajarakeina (kuva 7), hienorakeinen kvartsista ja plagioklaasista koostuvassa perusmassassa. Ortopyrokseeni on pääasiallisin tumma mineraali (Ahven 2012). Kiviniemen Fe-Ti-P-rikas mafinen intruusio on erittäin rautarikas, pääesiintymän granaattipitoinen fayaliittiferrodioriitti sisältävät FeO:ta (FeOtot) 11-33 paino-%, keskimääräisen magnesiumluvun ollessa noin 8,7. Niiden korkein TiO 2 -pitoisuus on noin 3 paino-% ja P 2 O 5 -pitoisuus noin 1 paino-%. Kaikkien intruusion kivien SiO 2 -pitoisuus on alle 52 paino-%. Kiviniemen intruusion ns. pääesiintymässä on poik- keuksellisen korkeat skandium- (50-281 g/t), zirkonium- (275-5600 g/t) ja yttrium(58-189 g/t)pitoisuudet kuin myös sinkkipitoisuus (213-700 g/t). Vastaavasti sen nikkeli-, kupari- ja kromipitoisuudet ovat erit- täin alhaiset (Ahven 2012, Halkoaho et al. 2013a,b).
Kiviniemen karkearakeisessa granaattipitoisessa fayaliittiferrodioriitissa ei esiinny ns. omia skandium- mineraaleja, vaan kivessä skandiumin kantajina ovat pääasiassa ferroamfibolit (Sc-pitoisuus 270-1360 g/t) ja ferrohedenbergiittinen klinopyrokseeni (Sc-pitoisuus 530-1060 g/t). Myös apatiitista on havaittu korkeita Sc-pitoisuuksia (max. 740 g/t), mutta koska kivessä ei apatiittia ole kuin noin 2 %, sen sitoman skandiumin määrä on ferroamfiboleja ja klinopyrokseenia merkityksettömämpi. Zirkoni sisältää keski- määrin yli 100 g/t skandiumia ja saattaa selittää sen ultraviolettivalossa näkyvän keltaisen väri-ilmiön (kuva 3). Zirkoni sisältää myös keskimäärin vajaan prosentin (9243 g/t) hafniumia ja apatiitti 540 g/t ytt- Geologian tutkimuskeskus
15
riumia. Zirkoni on esiintymässä pääasiallinen hafniumin kantaja ja apatiitti yttriumin kantaja (Ahven 2012, Halkoaho et al. 2013a,b).
Kiviniemen Sc-Zr-Y-pääesiintymään kairattiin kolme kairareikäprofiilia. Luoteisin A-profiili (kuvat 4, 5, 8, 9 ja 10) käsittää kaksi kairareikää P433/2010/R1 ja P433/2010/R3. Molemmissa kairarei’issä skandiu- mista, zirkoniumista ja yttriumista rikastunut granaattipitoinen fayaliittiferrodioriitti on hyvin homogee- ninen sisältäen vain joitain graniittisia juonia ja kairareiän P433/2010/R1 lopussa pieni-keskirakeisemman ferrodioriitti”kerroksen”. Profiililla esiintymän lounaispuolella on pieni-keskirakeista ferrodioriittia ja koillispuolella felsisiä myloniittisia kiviä ja keskirakeista ferrodioriittia (kuvat 8-10). Kairareiässä P433/2010/R1 (kuva 8) esiintymälävistyksen pituus ja keskimääräiset pitoisuudet ovat 1) 180,20 m Sc 166 g/t, Zr 1658 g/t ja Y 86 g/t tai 2) 140,40 m Sc 179 g/t, Zr 1762 g/t ja Y 83 g/t. Kairareiässä P433/2010/R3 (kuva 9) esiintymälävistyksen pituus ja keskimääräiset pitoisuudet ovat 139,70 m Sc 158 g/t, Zr 1398 g/t ja Y 78 g/t.
Keskimmäinen B-profiili (kuvat 4, 5, 11, 12, 13 ja 14) käsittää kolme kairareikää 3224/08/R331, 3224/08/R332 ja P433/2010/R4. Näistä ainoastaan yksi kairareikä 3224/08/R331 (esiintymän löytökaira- reikä, kuva 11) osuu Kiviniemen Sc-Zr-Y-pääesiintymään, mutta sitä ei tuolloin alkuvaiheessa analysoitu systemaattisesti (katso taulukko 2). Kairareikä 3224/08/R332 (kuva 12) edustaa esiintymän länsipuolella olevaa dioriittista yksikköä ja kairareikä P433/2010/R4 alkaa pääesiintymän itäpuolelta lävistäen pää- esiintymän koillis/itäpuolella olevan kapeahkon satelliittiesiintymän: 15,30 m Sc 189 g/t, Zr 3014 g/t ja Y 73,5 g/t (kuvat 13 ja 14). Kairareikä päättyy paksuun granaattipitoiseen fayaliittileukoferrodioriittiin.
Kaakkoisin C-profiili (kuvat 4, 5, 15 ja 16) käsittää vain yhden kairareiän P433/2010/R2. Kairareikä alkaa pääesiintymän länsipuolen graniittisesta yksiköstä ja päättyy hieman yli 254 m syvyydellä itäpuolella ole- vaan dioriittiseen yksikköön. Pääesiintymän itäkontaktilla (noin 240 m syvyydellä) on kapea granaattipi- toinen fayaliittileukoferrodioriitti. Pääesiintymä on kohtalaisen homogeeninen sisältäen vain joitain gra- niittisia juonia.
Myös profiili D (kuvat 4, 5, 17 ja 18), joka on Sc-Zr-Y-esiintymän ulkopuolella, käsittää vain yhden kai- rareiän P433/2010/R5. Kairareikä on miltei kokonaan homogeenista, pieni-keskirakeista ja tummaa ferro- dioriittia, jota leikkaa joitain graniittisia juonia. Reiässä näytti siltä, että zirkoni hyvin heikosti fluoresoisi ja siksi siitä kokeeksi analysoitettiin kuuden metrin pätkä, jonka skandiumpitoisuus on 64 g/t, zirkonium- pitoisuus 1292 g/t ja yllättäen yttriumpitoisuus 125 g/t. Yüklə 226,25 Kb. Dostları ilə paylaş:
|