Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


Junkkari  eli  Käkkä  on  vuoden  1540
kantatila.  Sen  omisti  1619-1652  Mes-
sukylän 1. kirkkoherra Severinus Matt-
hei Birckelman, jolla oli myös Lampu.
Nykyinen  omistajasuku  on  hallinnut
taloa  1860-luvulta  asti.  Tilaan  liitet-
tiin v. 1923 Hatanpään entinen torppa
Kölli.
Päärakennus  on  rakennettu  v.
1902  uusrenessanssin  mukaisena  ko-
mealle  paikalle  kapean  niemen  kes-
kelle.  Tyyli  on  säilynyt  hyvin,  koska
rakennusta ei ole vuoden 1928 jälkeen
juurikaan muutettu. Ikkunat ja julkisi-
vun  rintapaneeli  on  uusittu  samanlai-
sina  v.  1978  ensimmäisen  isomman
remontin aikana.
Muista  rakennuksista  tyylikäs  vil-
jamakasiini on vuodelta 1895 ja muut
yleensä 1900-luvun alusta. (Salonen)
JUNKKARI   
 
 
 
 
 
1013
Junkkarintie 55, Hirviniemi-5-31
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennuksen pitkä pohjoissivu. EK 007
Viljamakasiini. SK 998

---

5
Kölli on vuoden 1540 kantatila. Se lii-
tettiin  v.  1800  Hatanpään  kartanoon,
jonka torppa se oli vuoteen 1904 asti.
Pormestari Karl Schreckin ja vaimonsa
ostettua sen talossa asui muonamiehiä.
Tila liitettiin v. 1923 Junkkariin.
Rakennus  on  rannan  tuntumassa
kaakkoisrinteellä.  Perimätiedon  mu-
kaan  se  on  alueensa  vanhin  samalla
paikalla  pysynyt  rakennus.  Vuonna
1891  siihen  tehtiin  peruskorjaus.  So-
tien jälkeen talo jaettiin neljäksi asun-
noksi siirtolaisille. 1970-luvulla lisäsiipi
ja  jako  pieniin  asuntoihin  purettiin.
Nykyisin rakennus on yhden perheen
asuntona. (Junkkari)
Vanhat talousrakennukset on pu-
rettu.
KÖLLI   
 
 
 
 
 
1014
Junkkarintie 64, Hirviniemi-4-49 ja 4-55
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennusperintö, asutushistoria, maisema
Köllin länsipääty. SK 998
Eteläsivu kesän vehreydessä. EK 007

---

6
Lampu on vuoden 1540 kantatila. Sen
omisti 1614-1652 Messukylän 1. kirk-
koherra Severinus Matthei Birckelman,
jonka hallussa oli myös Junkkarin tila.
Nykyinen suku on ollut omistajana ai-
nakin vuodesta 1680.
Lampun  pihapiirin  vanhat  hirsi-
pintaiset  rakennukset  muodostavat
peltojen keskellä komean kokonaisuu-
den,  jota  pitkäaikainen  omistajasuku
on  huolella  vaalinut.  Päärakennuksen
länsipää on siirretty 1820-luvulla Nu-
pinnokan  niemestä,  jonne  se  lienee
pystytetty  1800-luvun  alussa.  Itäpää
valmistui  1860-1870-luvulla  herrasvä-
en  pääksi,  ja  sitä  vuokrattiin  kesäksi
tamperelaiselle  herrasväelle.  Vaiheit-
tain se otettiin talon omaan käyttöön
talviajaksi, kunnes 1970- ja 1980-luku-
jen vaihteessa siitä tehtiin perheen ma-
kuuhuoneita.  Talossa  on  kymmenen
huonetta.
Karjarakennus  on  1850-luvulta,
vilja-aitat luultavasti 1800-luvun alusta
ja 1860-luvulta. Luhtiaitan hirteen on
veistetty vuosiluku 1818. Kaikkien ra-
kennusten seinät on sivelty punamul-
lalla, ja listat ovat valkoiset.
Lampun tyylikäs pirtti lienee Aito-
lahden ja Teiskon alueella eheimpänä
kokonaisuutena  säilynyt.    Seinällä  on
Suomen  sodan  aikainen  ryijy.  Erään
kesävieraan vävy Akseli Gallén-Kallela
on  talossa  vieraillessaan  suunnitellut
pirtin vanhan takan, joka on myöhem-
min uusittu. (Kivikuru)
LAMPU   
 
 
 
 
 
1015
Hirviniementie 50, Hirviniemi-6-46
yksityisomistuksessa
HRKM II: henkilöhistoria, rakennusperintö, kulttuurihistoria, ympäristö
Päärakennus pihalta. EK 007
Luhtiaitan ja vilja-aittojen ryhmä. EK 007
Pirtin rauhaa. Jari Antila 98

---

7
Aitoniemen kyläläiset anoivat v. 1913
kansakoulun  perustamista  Aitonie-
melle, koska lähin koulu oli Sorilassa.
Koulu perustettiin v. 1914 ja paikaksi
valittiin Lampun maalla oleva Hurman
lohkotila. (Kanerva 1967)
Koulu  valmistui  kesällä  1915,
mutta se paloi kesällä 1939. Uusi koulu
rakennettiin  1941-1942  tiilestä  rapat-
tuna. (Telemäki 1979) L:n muotoinen
yksikerroksinen  rakennus  on  muoto-
kieleltään  hyvin  riisuttu,  mutta  pää-
sisäänkäyntiä  koristavat  klassisismin
hengessä pylväspari ja päätykolmiolli-
nen katos.
Koulutoiminta  loppui  v.  1966.
Sen jälkeen koulu on toiminut asuntoi-
na ja asukkaiden työtilana. Tampereen
kaupunki myi tilan v. 1998 yksityiselle.
Rakennuksessa on korjaustyöt meneil-
lään. (Virtanen)
Tilalla  on  myös  n.  1916  raken-
nettu ulkorakennus, jossa on jugendin
piirteitä. Sen kunto on hyvin heikko.
HURMAN KOULU   
 
 
 
1016
Aitoniementie 596, Hirviniemi-6-4
yksityisomistuksessa
K III: kulttuurihistoria
Koulu remontoitavana. EK 007
Hurman koulun viimeiset oppilaat v. 966. Auli Rantala (kirjasta Aitolahti - mat-
kalla kaupunkiin)

---

8
Keso on vuoden 1540 kantatila. Tam-
pereen kaupunki osti koko tilan raken-
nuksineen v. 1968.
Aitoniementie  halkaisee  tilan  ta-
louskeskuksen. Peltojen keskelle vuon-
na  1885  rakennettu  päärakennus  on
hirsirunkoinen ja lautavuorattu ja siinä
on 11 huonetta. Rakennuksen ikkuna-
aukoissa on talonpoikaisrakentamises-
sa  harvinaisia  kaarevia  yläosia.  Suuri
pirtti  on  lähes  alkuperäisessä  asussa.
Maalipinta  on  heikko.  Rakennus  on
nykyisin yhdistyksen kesäkotina.
Kiilakivistä  pystytetty  navetta  on
lajissaan Aitolahden alueen komein. Se
rakennettiin v. 1906, joten siinä on ju-
gendin henkeä. Pitkä varastokäyttö on
heikentänyt  sen  yleiskuntoa.  Muista
tilan  rakennuksista  ovat  mainitsemi-
sen arvoisia pitkä hirsinen aitta, jossa
on julkisivun mittainen avokuisti, sekä
tien varressa oleva hirsinen sauna, pa-
kari ja asuinrakennus. (Rantala+)
KESO 
 
 
 
 
 
 
1017
Aitoniementie 406, Hirviniemi-17
Tampereen kaupunki
RM IIIv: rakennushistoria, ympäristö
Päärakennuksen länsisivu. EK 007
Aitolahden komein kivinavetta. EK 007
Aitan pitkä kuisti. EK 007

---