50
Kulkkaan emäntä Iina Mäkelä lahjoitti
sotien jälkeen kotiin palanneille muo-
namiehilleen tontit Sorilan koulun
takaa. Viisi tonttia jaettiin arpomalla.
Ensimmäisen tontin sai Kalle Loppi-
nen.
Päivölän tilalle rakennettiin rin-
tamamiestalo tyyppiä A 17. Raken-
taminen aloitettiin v. 1944, mutta
vasta vuonna 1946 Loppinen pääsi
perheineen taloon asumaan. 1970-
luvulla kuisti lasitettiin ja ulkoporras
käännettiin. Alkuperäinen pärekatto
on päällystetty nykyään pellillä, mutta
muuten talo on ulkoa päin entisellään.
Ullakolle on rakennettu v. 1997 talvi-
asuttavat huoneet. Piharakennuksessa
oli alunperin sauna, liiteri, navetta ja
ulkokäymälä. (Loppinen1)
Heitoksenperä on alueesta käytet-
ty nimitys, kuten myös Moskurinperä
ja siitä väännetty Moskovanperä. (Ti-
monen)
PÄIVÖLÄ, HEITOKSENPERÄ
1038
Perämäentie 31, Sorila-5-35
yksityisomistuksessa
K III: asutushistoria
Päärakennus luoteesta. EK 007
Päivölän pihapiiriä. JR 008
5
Aitolahden ensimmäinen oma kansa-
koulu aloitti toimintansa v. 1892 Peu-
kusen talon pirtissä. Oikea koulutalo
rakennettiin muutaman vuoden kulut-
tua Kulkkaan maista lohkotulle pals-
talle aivan Sorilan keskustaan, mutta
rakennus paloi ennen käyttöön ottoa.
Uusi talo tehtiin välittömästi, ja niin
koulu pääsi aloittamaan uusissa tiloissa
syksyllä 1898. (Kanerva 1967)
Hirrrestä rakennettu koulutalo
on uusrenessanssista mukailtua nik-
karityyliä. Sen tyypillisyyksiä ovat eri-
laiset ikkunakehysten puuleikkaukset
ja päädyn koristepalkki. Ikkunat ovat
pieniruutuiset, ullakolla yläreunoista
viistetyt. 1960-luvulla opettajan asunto
muutettiin koulutiloiksi. Rakennus on
korjattu viimeksi v. 1998, jolloin mm.
purettiin uunit salista. (Isotalo+)
Aitolahdelle perustettiin v. 1942
Mannerheimin
lastensuojeluliiton
alaosasto, jonka tärkeimmäksi tehtä-
väksi muodostui terveystalon aikaan
saaminen. Se rakennettiin yhteishank-
keena koulutilojen laajennuksen kans-
sa koulun tontille. Kivinen koulu- ja
terveystalo valmistui v. 1949 Jalmari
Peltosen piirustusten pohjalta. Osin
kolmikerroksisen rakennuksen toises-
sa päässä oli koulun tiloja ja toisessa
terveysasema sekä asuntoja. Rakennus
on nyttemmin saneerattu kokonaan
koulutiloiksi. (Alajoki 1994)
SORILAN KOULU JA TERVEYSASEMA
1039
Sorilanraitti 5, Sorila-16
Tampereen kaupunki
mm. Jalmari Peltonen 1949, Jarmo Keskinen 2001
RK III: rakennushistoria, kulttuurihistoria
Viimeksi tontille on tehty uusi
lautapintainen koulurakennus v. 2001
Jarmo Keskisen suunnitelmilla. Siinä
on tilat voimistelua, teknistä työtä ja
urheilukentän välinesäilytystä varten.
Puukoulun päätyluokka toimi piis-
pa Jaakko Gummeruksen vihkimänä
kirkkotilana itsenäisen seurakunnan al-
kuaikoina v. 1924-1928. (Tamminen)
Puukoulun pääty. EK 007
Uusi koulutalo. EK 007
Terveysasema. EK 007
5
Pohjois-Hämeen Tietopuolinen Kar-
janhoitokoulu oli aloittanut toimin-
tansa Kulkkaan talossa marraskuussa
1925. Koulu vei pirtin tilan ja suuren
osan toisesta kerroksesta. Oma koulu-
talo tuli vähitellen välttämättömäksi.
Karjanhoitokoulun talo rakennet-
tiin v. 1932 Kulkkaan maalle Sorilan
kansakoulun lähelle. Se oli niin lähellä
Kulkasta, että osa toiminnoista saat-
toi vielä jäädä sinne. Rakennus tehtiin
tiilestä kaksikerroksiseksi. Aumakat-
toinen rakennus oli komean puuku-
janteen päässä, ja molempien sisään-
käyntien yläpuolella oli klassisismin
henkeen päätykolmiot ja oviaukkojen
reunoilla pylväsaiheet.
Kun lähellä sijainnut Aitolahden
puinen kunnantalo paloi vuonna 1953,
korvaavat tilat oli saatavissa karjan-
hoitokoulusta. Koko koulutoiminta
siirrettiin v. 1954 Kangasalle, ja vanha
koulutalo muuttui kunnantaloksi, tosin
vain 12 vuodeksi. Aitolahden liityttyä
Tampereeseen rakennus muutti jälleen
luonnettaan. Nykyisin siinä toimivat
Sorilan päiväkoti, kouluterveyden-
huolto ja lastenneuvola. (Aitolahden
kulttuuriymp. 2007)
KARJANHOITOKOULU / SORILAN PÄIVÄKOTI
1040
Sorilanraitti 14, Sorila-15
Tampereen kaupunki
RK III: rakennushistoria, kulttuurihistoria
Entinen kunnantalo päiväkotina. SK 998
Karjanhoitokoulun näkymä tieltä. TKM
5
Peukunen on kantatila vuodelta 1540.
Tilalla oli useita omistajia, kunnes siitä
erotettu tilakeskuksen paikka rekiste-
röitiin v. 1959 omaksi Sorinrinne-ni-
miseksi tilaksi. (Savolainen)
Pihapiiri on selvästi alempana
viereistä Aitoniementietä, jota on ko-
rotettu useita kertoja. Hirsirakenteinen
puolitoistakerroksinen päärakennus
on keskellä pihamaata. V. 1937 ra-
kennettu talo vuorattiin 1970-luvulla
peiterimoitetuin pystylaudoin, jossa
peiterimat on kiinnitetty ponttaamalla
lautoihin. Rakennusta on uudistettu
alkuperäistä klassisismiin perustuvaa
tyyliä kunnioittaen.
Tilan hirsirunkoinen sauna lienee
rakennettu 1800-luvulla. (Aitolahden
kultuuriymp. 2007)
Aitolahden ensimmäinen kan-
sakoulu aloitti toimintansa entisessä
Peukusen talossa vuonna 1892.
PEUKUNEN / SORINRINNE
1041
Aitoniementie 25, Sorila-4-69
yksityisomistuksessa
KM III: asutushistoria, kulttuurihistoria
Päärakennuksen länsisivu. JR 008
Pääty etelään. KN 007
Dostları ilə paylaş: |