SUOMEN KIRJALLISUUDEN HISTORIA
SUKI/YKIR P3A 3 op
Tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 12–14 ls. Pinni B1096
Tenttiä voi joko tiistaina 22.2. tai tiistaina 1.3. klo 14.15–15.45 ls. Pinni B1096.
Lyhenteet: R = romaani, PR = pienoisromaani, L = runokokoelma, D = näytelmä, N = novellikokoelma, nov. = novelli, E = esseekokoelma
KESKIAIKA
- tekstejä säilynyt käsikirjoituksina vähän
- pääosa latinankielisiä, osa ruotsinnoksia, vain Surmavirsi suomea
- pääosin uskonnollisia tai kirkollisia tekstejä
- edustettuina kuitenkin kaikki keskiajan lajit lukuun ottamatta hovi- ja trubaduurirunoutta
Pyhän Henrikin legendatekstit (1290-luvulta)
- piispa Henrikin ristiretki n. 1156, Köyliön Lalli
- pappien latinankielisiä liturgiatekstejä
- suomenkielinen Pyhän Henrikin surmavirsi
Jöns Budde (s. n. 1437)
- Naantalin luostarin pappismunkki
- ruotsintaja (”Suomen ensimmäinen kirjailija”)
- ruotsinsi Raamatun kirjoja, ilmestyskirjoja, pyhimyslegendoja, hartauskirjoja
Piae Cantiones (Hurskaat laulut) (painettu 1582)
- koulukäyttöön (parodiset, satiiriset, eroottiset laulut eivät päässeet kokoelmaan)
- keskieurooppalaista perua 1200-luvun lopulta
USKONPUHDISTUKSEN AIKA: MIKAEL AGRICOLA (n. 1510–1557)
- syntyi Pernajassa, opiskeli Viipurin latinakoulussa
- Turun piispa Martti Skytten apulaiseksi
- opiskeli Saksassa Wittenbergin yliopistossa mm. Martin Lutherin johdolla; tutustui humanismiin, erityisesti Erasmus Rotterdamilaisen ajatteluun
- Turun katedraalikoulun rehtori
- Turun hiippakunnan piispa pari vuotta ennen kuolemaansa rauhanneuvottelijana Venäjällä
- Abckiria 1543
- papeille kansanopetuksen avuksi
- ensimmäinen suomenkielinen teos
- Rucouskiria 1544
- lähes 900 sivua
- rukouksia eri kirkollisiin tilanteisiin
- Se Wsi Testamenti 1548
1600-LUVUN RUOTSINKIELINEN KIRJALLISUUS
- Turun akatemia
- perustettiin 1640
- Suomen 1. kirjapaino perustettiin Akatemian yhteyteen 1642
Sigfridus Aronus Forsius (s. 1550-luvulla, k. 1624)
- pappi, luonnontieteilijä, mystikko ja ennustaja
- Physica 1611
- ruotsintaja, mm. eläinfaabeli Reyncke Foz 1621
- eurooppalaisia teemoja ja motiiveja: turhuuksien turhuus, kuolemantanssi
Koulukomediat
- 1. Suomesta tunnettu teatteriesitys saksalainen ylioppilaskomedia Turun akatemiassa 1640
- Jacobus Chronander
- Surge 1647, Bele-Snack 1649
Barokki ja tilannerunous
- Raamatun aiheet, Kristuksen elämäkerrat eli messiadit, henkilörunous, häärunous, hautarunot
- Johan Paulinus-Lillienstedt (1655–1732)
- messiadi Christus nascens, patiens et triumphans 1694
- pastoraaliruno "Klagan öfver Iris afresa"
- Torsten Rudeen (1661–1729)
- kaksi ylistysrunoa Kaarle IX:lle 1704
- Olof Wexionius (1656–1689)
- hautaruno "Charon"
Jakob Frese (1691–1729)
- myöhäisbarokin edustaja
- kristillistä, luonnonläheistä, yksilöllistä kuolemanrunoutta
- runo-oratorio Frögde-Qwäde 1715 Kaarle XII:lle
- suomalaistunnot Ison vihan aikaan (1713–1721)
- runosikermä "Werser i siukdom wid åtskillige Wåhrtider"
- kokoelmassaan Andelige Och Werldslige Dikter 1726
- messiadi Passions-Tankar 1728
SUOMENKIELINEN KIRJALLISUUS 1600-LUVULLA JA 1700-LUVUN ALKUPUOLELLA
Virsirunous: Jacobus Finnon virsikirja 1583, Hemmingius Henrici Maskulaisen virsikirja 1605
Postillat: Ericus Erici Sorolaisen Postilla 1621 ja Laurentius Petrin kaksi saarnakokoelmaa 1644
Tilannerunous
- Ericus Justander (s. 1623)
- hää- ja onnittelurunoja
- ensimmäisen suomeksi esitetyn näytelmän suomentaja: Tuhlaajapoika 1650
- Henrik Lilius: perherunoja 1700-luvulla
Arkkiveisut
- 1. suomenkielinen balladimuotoinen arkkiveisu: Pyhästä Yrjänästä ja lohikäärmeestä 1683
- kansainvälistä tuontitavaraa
- papit, virkamiehet laativat
- aiheita: sodat, luonnonkatastrofit, romanttinen tai eroottinen rakkaus, ihmeet, mestattavien kauhut
- Gabriel Tuderus: Yxi Caunis Suomen-Kielinen Weisu Talonpojille cunniaxi ja ylistöxexi 1703
Johannes Cajanus (1655–1681)
- runo "Etkös ole ihmis parca aiwan arca" (arkkiveisuna 1683, vuoden 1701 virsikirjaan)
- René Descartesin vaikutus: rationalismi, aurinkokeskinen maailmankäsitys
Mathias Salamnius (s. ennen vuotta 1650, k. 1691)
- messiadi Ilo-Laulu Jesuxesta 1690
- muista poiketen hallitsi ja käytti kalevalamittaa
VALISTUKSESTA VARHAISROMANTIIKKAAN
Henrik Gabriel Porthan (1739–1804)
- Turun akatemian kaunopuheisuuden professori
- Aurora-seuran perustajia
- 4-osainen De poësi Fennica 1768–1778
- folkloristiikan perusteos suomalaisesta kansanrunoudesta
- herätetaho: James Macpherson: Ossianin laulut 1760-luvulla
Aurora-seura 1770–1779
- tavoite edistää Ruotsin kirjallisuutta, myös tutkia Suomen maan ja kielen historiaa
- sanomalehtensä Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo
- yhdisti valistuksen ja varhaisromantiikan (kuten Jean-Jacques Rousseau)
Varhaisromantiikka
- valistuksen aistihavainnot menettivät keskeisyyttään; tärkeäksi aistientakainen, tosiolevainen
- tunne, sentimentaalisuus, pateettisuus
- rakkaus avioliiton perustana, perheestä tärkeä
- nainen äitinä ja kodinhengettärenä
- kirjallisuuden miljööt: koti; goottilaiset linnat, itämaiset hovit, hautausmaat
- luonto ylevänä, dramaattisena: tyyppimaisemana meri, vuoret, tunturit
- kiinnostus alkujuuriin: ihmiselämässä lapsuuteen, historiassa muinaisaikaan
- kansallisvaltioajattelu syntymässä: kiinnostus kieleen, historiaan ja kansanrunouteen
- kukoisti Saksassa, Iso-Britanniassa
- Gottfried von Herder: Volkslieder 1778
- kirjailijaneron tyyppi
Frans Mikael Franzén (1772–1847)
- kolme runoa Stockholms-Postenissa:
- "Människjans anlete. Ode till Selma" 1793
- "Det nya Eden" 1794
- "Den gamle knekten" 1793
- runo "Sången öfver crefve Gustaf Philip Creutz" 1797
- Ruotsin merkittävimmälle rokokoorunoilijalle Creutzille (1731–1785)
- idyllisiä perherunoja
Michael Choraeus (1774–1806)
- runot "En tanke på min egen graf", "Till min barndoms vänner"
TURUN ROMANTIIKKA (1817–1827)
- suomalaista täysromantiikkaa; Turun akatemian nuoria opettajia
- vaikutteet saksalaisilta romantikoilta (Schlegel-veljekset, Schleiermacher, Novalis, Schelling, Hegel) ja Upsalan fosforisteilta (P. D. A. Atterbom)
- porvariston nousu; aateliston, ranskalais-klassismin ja rokokoon vastustus
- Auran piiri
- ”porvarillista julkisuutta” edustanut suljettu seura
- Aura-kalenteri 1817–1818
- julkaisivat lehtiä: esim. Mnemosyne
Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858)
- Auran-piiriläinen
- julisti kansallis-isänmaallista ohjelmaa, joutui maanpakoon Ruotsiin 1823
- runokokoelma Ungdoms rimfrost, af Sonen i Örnskog 1823
Carl Axel Gottlund (1796–1872)
- poikkesi muista romantikoista arkityylissään
- kansanrunokokoelmat Pieniä Runoja Suomen Poijille Ratoxi I–II 1818, 1821
- kansanrunokokoelma Runola 1840
JAAKKO JUTEINI (oik. Jakob Judén, 1781–1855)
- ensimmäinen varsinainen suomenkielinen kirjailija
- viipurilainen virkamies
- fennomaani, kansanvalistaja, rationalisti, pasifisti, eläinsuojelija
- runo ”Laulu Suomessa” 1810: ”Suomen ensimmäinen kansallislaulu”
- aapinen, pedagoginen oppikirja, sananlaskukokoelma, kaskukokoelma, kummitusjuttukokoelma, virsiä, juomalauluja
- novelli torppariongelmista jo 1824
- novelli Erhetyksen Vaikutus elli Lapsen Murha 1827
- valistushenkinen farssi Perhe-Kunda. Pila-Kirjoitus Epä-Luuloista 1817
- ensimmäinen suomenkielinen näytelmäyritelmä
- mielipidekirja kristinuskon opinkappaleita vastaan 1827
- harhaoppioikeudenkäynti ja kirjarovio
- kunniatohtorin arvo 1840
SAMUEL GUSTAF BERGH (nimimerkki KALLIO, 1803–1852)
- ensimmäinen suomenkielinen taiderunoilija
- runot ”Ystävälleni”, ”Sirkka”, ”Runo”, ”Soijin” ja ”Oma maa”
- runojen intertekstuaaliset viitteet eurooppalaisen romantiikan tuotteisiin (tanskalaisiin, saksalaisiin, etenkin Goetheen)
ELIAS LÖNNROT (1802–1884) JA KALEVALA
- taustaa: kansanrunoutta kerätty 1500-luvulta lähtien historiallisen arvon vuoksi; Porthanin johdolla aktiivinen keruu myös taiteellisen arvon vuoksi; romantiikan kiinnostus Väinämöiseen (Lönnrotin väitöskirja 1827)
- syntyi Sammatin Paikkarin torpassa
- maisteriksi Turussa, lääketieteen väitös Helsingissä
- Kajaanin piirilääkärinä 1830-luvulta 1850-luvulle
- vuosikausien runonkeruu- ja kielentutkimusmatkat Suomessa, Itä-Karjalassa, Lapissa, Virossa ja Inkerissä
- perusti ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden Mehiläisen (1836–1837)
- suomen kielen professori 1853–1862
- Kantele taikka Suomen Kansan sekä Vanhoja että Nykyisempiä Runoja ja Lauluja I–IV 1829–1831
- painamaton ”Runokokous Väinämöisestä” eli ns. Alku-Kalevala 1833
- Kalevala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinoisista ajoista eli ns. Vanha Kalevala 1835
- Kanteletar taikka Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä I–III 1840
- Kalevalan 2. painos eli ns. Uusi Kalevala 1849
- puolet laajempi kuin Vanha Kalevala; lisäykset loitsuja
- sananlaskukokoelma, arvoituskokoelma, suppeat Suomen ja Venäjän historiat, Suomalaisen talonpojan kotilääkäri 1839, Flora Fennica – Suomen kasvisto 1860, Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja 1880
Kalevala
- esikuvana vain Homeroksen Ilias ja Odysseia (eivät feodaalieepokset Edda, Rolandin laulu, Niebelungeinlaulu eikä Macphersonin Ossianin laulut)
- Lönnrot käytti 100 laulajastaan lähinnä neljää: Juhana Kainulaista, Vaassila Kieleväistä, Ontrei Malista ja Arhippa Perttusta
- Lönnrotin tekijyys: valikoi, yhdisteli, muokkasi, juonellisti tarinaksi, psykologisoi henkilöhahmot
- humaani, todentuntuinen
- Lönnrotin luoma kansallisromanttinen myytti
JOHAN LUDVIG RUNEBERG (1804–1877)
- merikapteenin poika Pietarsaaresta
- maisterin tutkinto Turussa 1827, kotiopettajana Ruovedellä ja Saarijärvellä sekä Paraisilla; avioitui paraislaisen Fredrika Tengströmin kanssa
- Helsinkiin 1830
- Lauantaiseura
- Runeberg ja J. J. Nervander perustivat 1830
- jäseniä myös Snellman ja Fredrik Cygnaeus
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustaminen 1831
- Helsingfors Morgonblad, jota Runeberg toimitti
- kirjoitussarjansa ”Den gamle trädgårdsmästarens brev” 1837 pietistejä vastaan
- lyseon lehtorina ensin Helsingissä, 1837–1857 Porvoossa, sitten vapaana kirjailijana, kunnes halvaantui 1863
- esikoisrunokokoelma Dikter 1830
- runo ”Svanen”
- 27 runonovellin sarja ”Idyllejä ja epigrammeja”
- n:o 25 eli ”Bonden Paavo”
- 5-osainen sarja ”Svartsjukans nätter”
- rakkaus luonnonvoimana
- Dikter. Andra häftet 1833
- runot ”Källan”, ”Grafven i Perho”
- idyllieepos Elgskyttarne 1832
- kuvaa realistisesti, kertoo idealistisesti kansanelämästä
- idyllieepos Hanna 1836
- ensirakkaus pappilaidyllissä
- eeppinen runoelma Julqvällen 1841
- biedermeierin vastavoimana vanha suomalaissoturi Pistooli
- runoelma Nadeschda 1841
- venäläinen kansansatu pohjana
- yksilön intohimoinen rakkaus ja yhteiskunnan järjestys vastakkain
- eepos Kung Fjalar 1844
- skandinaavinen viikinkiaika
- antiikkinen nemesis-teema ja insesti-motiivi
- runokokoelma Fänrik Ståls sägner I–II 1848, 1860
- Suomen sota 1808–1809
- runo “Vårt land”, joka esitettiin ensimmäisen kerran Kumtähden kentällä 1848
- sota suljettuna maailmana, jossa sankarikuolema isänmaan puolesta ylin arvo
- näytelmä Kungarne på Salamis 1863
- antiikkiin sijoittuva
- velvollisuus voittaa perhesiteet
J. V. SNELLMAN (1806–1881)
- merikapteenin poika Oulusta
- lähes maanpaossa Ruotsissa ja Saksassa 1839–1842
- Helsingin yliopiston filosofian dosentti
- Kuopion yläalkeiskoulun rehtori 1843–1849
- filosofian professori vuodesta 1856
- senaattori vuodesta 1863; aateloitiin
- filosofiset teokset Versuch einer speculativen Entwickelung der Idée der Persönlichkeit 1841, Läran om staten 1842
- Snellmanin Friedrich Hegelin oppien mukainen kirjallisuusohjelma
- kuvattava nykyaikaa, arkielämää, vain todellisuutta, mutta idealisoitava se
- tragedia tärkein laji, mutta meneillään olevassa historian vaiheessa proosaromaani
- kansalliskirjallisuus ennen kaikkea tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuuden vuoro myöhemmin
- kansalliskirjallisuuden oltava suomenkielistä
- kirjoitti itse monipuolisesti teksteissään modernistuvan maailman eri alojen ilmiöistä, aatteista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä
- perustamansa lehdet: ruotsinkielinen viikkolehti Saima 1844–1847 ja sen kirjallisuusliite Kallavesi ja talonpojille suunnattu Maamiehen ystävä 1844
- kulttuuripol. lehti Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 1847–1849 ja 1855–1863
- esitteli mm. George Sandia, Eugéne Sueta ja Charles Dickensiä
ZACHARIAS TOPELIUS (1818–1898)
- kansanrunouden kerääjä Zacharias Topelius vanhemman poika Uudestakaarlepyystä
- historian professori
- vallankumouksellisia fennomaanirunoja opiskeluvuosina
- lehtensä Helsingfors Tidningar 1842–1860
- journalistisia kokeiluja
- historialliset jatkokertomukset
- runokokoelma Ljungblommor I–III 1845–1854
- sikermä ”Sylvias visor”
- romaani Fältskärns berättelser I–V 1853–1867
- ilmestyi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuodesta 1851
- Ruotsi-Suomen historia 1630-luvulta 1700-luvun loppuun
- aateliset Bertelsköldit, talonpoikaiset Larssonit
- mallia Walter Scottilta
- kuninkaan ja kansan yhteys, suomalaisten ja ruotsalaisten yhteys
- vauhdikas juoni, maagiset ja sentimentaaliset elementit
- novellikokoelma Vinterqvällar I–III 1880–1897 (suom. Talvi-iltain tarinoita)
- novelleja Suomen historiasta
- Boken om vårt land 1875 (suom. Maamme kirja)
- näytelmiä
- Regina von Emmeritz 1853
- Prinsessan av Cypern Nya teaternin vihkiäisiin 1860
- satukokoelma Läsning för barn I–VIII 1874–1879 (suom. Lukemisia lapsille)
- romaani Planeternas skyddslingar I–III 1886–1889 (suom. Tähtien turvatit)
- kohtalonomainen uskonkäsityksensä
- samoja ajatuksia kuin ajan radikaaleimmilla feministeillä
1800-LUVUN ALKUPUOLEN NAISKIRJAILIJAT JA ROMAANI
Fredrika Wilhelmina Carstens (1808–1888): romaani Murgrönan 1840
- ensimmäinen suomalainen romaani
- ns. sentimentaalinen romaani, kirjeromaani
- naisten kärsimystarinoita, salonkielämän kuvauksia
- rakensi ihanteellista naiskansalaisuutta
- mallina ruots. Fredrika Bremerin romaanit, todennäköisesti engl. Jane Austenin romaanit
Wendla Randelin (nimimerkki Wendela, 1823–1906): romaani Den fallna 1848 (suom. Elisabet 1999)
- julkaistiin J. W. Liljan Aura-kalenterissa
- sentimentaalinen romaani
- aviorikos-teema, äitiyden korostus
- muita romaanikirjailijoita: Charlotta Falkman, Maria Kraftman, Marie Linder
Sara Wacklin (1790–1846)
- novellikokoelma Hundrade minnen på Österbotten I–III 1844–1845 (suom. Satanen muistelmia Pohjanmaalta)
- epäsentimentaalisesti historian tapahtumia, merkkihenkilöitä, sodan realistisia kuvauksia
Fredrika Runeberg (1807–1879)
- novellikokoelma Teckningar och drömmar 1861
- ilmestyi Snellmanin Litteratubladissa sarjana vuodesta 1856
- sadunomaisia proosarunoja
- nainen pääosassa eksoottisissa miljöissä
- historiallinen romaani Fru Catharina Boije och hennes döttrar 1858
- jos käsikirjoitus olisi julkaistu valmistuttuaan 1840-luvun puolivälissä, olisi ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani
- Walter Scottin vaikutus
- realistisesti kuvattu naishahmo ja melodraaman naishahmo rinnakkain
- historiallinen romaani Sigrid Liljeholm 1862
- naisen mahdollisuuksien pohdintaa: avioliiton sijasta sosiaalinen työ
- etäännyttämällä historiaan, poikkeusoloihin saattoi kuvata naisen asemaa radikaalisti
Romaanikeskustelu
- miesten käymää 1800-luvun puolivälin päivälehdissä
- kaivattiin realistista romaania eepoksen sijaan (naisten samaan aikaan kirjoittamia sentimentaalisia romaaneja ei noteerattu)
- romaanin vastustajat: pietistit, lajin mahdollisia demokratisoivia vaikutuksia karsastavat
Kirjallisen instituution muutoksia 1800-luvulla
- väkiluvun huima kasvu, kansanopetuksen ja kansankirjastojen kehittäminen, lukutaidon nousu loivat perustan kirjamarkkinoille
- moderni kirjankustannustoiminta kehittyi
- vuoden 1850 sensuuriasetus hidasti hetkeksi
- käsitys kirjailijasta muuttui: J. L. Runeberg vielä ns. virkakirjailija, Zacharias Topelius jo ns. markkinakirjailija
- lasten- ja nuortenkirjallisuuden asema Suomessa omintakeinen
- kehittyi yhtä matkaa aikuisten kirjallisuuden kanssa (jopa hivenen edellä: ulkomaisten teosten nuorisolyhennelmät – Daniel Defoen Robinson Crusoe, Jonathan Swiftin Gulliverin retket, uutuuksien nopea kääntäminen – Mark Twainin Tom Sawer)
- tuotettiin runsaasti sekä käännöksinä että alkuperäisinä ja lastenlehtiä runsaasti, koska kansallisuusaate edellytti tehokasta kansalaisuuteen kasvattamista
1860- JA 1870-LUVUN LYRIIKKA
Josef Julius Wecksell (1838–1907)
- historiallinen murhenäytelmä Daniel Hjort 1862
- runokokoelma Valda ungdomsdikter 1860
- muistuttaa Charles Baudelairea, lordi Byronia
- modernistinen
- aiheinaan demonisuus, hyvän ja pahan, ruman ja kauniin limittyminen elämässä ja taiteessa
- sairastui skitsofreniaan 27-vuotiaana
Isa Asp (1853–1872)
- ensimmäinen suomenkielinen naislyyrikko
- pääosa runoista lesboeroottisia
- isänmaallisia runoja feministisestä näkökulmasta
A. Oksanen (oik. August Ahlqvist, 1826–1889)
- suomen kielen professori, kääntäjä, kriitikko
- loi suomalaisen taidekielen normit länsieurooppalaisten mallien mukaan
- kriitikonohjelmansa: muodon, kielen noudatettava formaalisia normeja – rakenne, sisältö sivuseikkoja
- runokokoelma Säkeniä I–II 1860, 1868
- sovitti eurooppalaisia mittoja suomeen, toi meille sonetin, balladin
- ensimmäinen suomenkielinen balladi ”Koskenlaskijan morsiamet” 1853
- sisälsi taitavia käännöksiä, mm. Friedrich Schillerin ”Kellot”
Aleksis Kivi: runokokoelma Kanervala 1866
ALEKSIS KIVI (oik. Stenvall, 1834–1872)
- syntyi 10.10.1834 Nurmijärven Palojoen kylässä pitäjänräätälin poikana
- Malakias Costiander kiertokouluopettajanaan (sovitti ensimmäisenä silosäettä suomeen, suomensi Runebergin Hirvenhiihtäjät)
- ylioppilaaksi 23-vuotiaana
- liittyi nuorfennomaaneihin (suomen kieli johtoasemaan ruotsin tilalle), avusti nuorfennomaanien Kirjallista Kuukauslehteä (1866–1880)
- kirjoittautui yliopistoon 1859 opiskelemaan estetiikkaa ja historiaa
- kuunteli Lönnrotin ja Fredrik Cygnaeuksen luentoja
- tutustui omin päin laajasti historiaan, filosofiaan, kirjallisuuteen (Homeros, Vergilius, Dante, Moliére, Ossianin laulut, Walter Scott, skandinaaviset romantikot, Schiller, Cervantes, Shakespeare)
- sairaus ja velkaantuneisuus keskeytti opiskelut 1863
- Charlotta Lönnqvistin Fanjunkars-torpassa Siuntiossa 1864–1871
- mielisairaalassa 1871–1872
- kuoli veljensä hoidossa Tuusulassa 31.12.1872
- varhaistuotteita: pikkukomedia Bröllopsdansen, kadonnut proosarunoelma Eriika (käsikirjoitus 1859), novelli Koto ja kahleet, kadonnut Maisteri Virokannus, kadonnut näytelmä Aino (yliopiston kirjoituskilpailussa palkittu 1860, ensimmäinen kirjailijanimellä Kivi)
Kullervo 1864
- ensimmäinen suomenkielinen tragedia
- voitti SKS:n kilpailun 1860, painettiin Kiven kokonaan uudelleen muokkaamana 1864
- subteksteinä Schillerin Rosvot, Shakespearen Hamlet
- moderni tragedia
- teemana orjuus, ei verikosto (Cygnaeuksen Kalevala-luennot vs. Lönnrotin Kalevalan antiikkisesti verikostava Kullervo)
- sankari inhimillinen, ei yli-inhimillinen, ei jalo
- Kullervon sisäinen maailma paljastetaan monologein
- ratkaisut yksilön itsensä, eivät kohtalon sanelemia
- idealistisen ja empiristisen maailmankatsomuksen ristiriita (kuten Kivellä aina)
Nummisuutarit 1864
- komedia
- julkaistiin itsenäisenä teoksena toisin kuin useat muut Kiven teokset, sai hyvän vastaanoton,
ensimmäisen kirjallisuuden valtionpalkinnon 1865
- ensimmäinen Suomen kirjallisuuden teos, jossa oman ajan yhteiskuntaa katsotaan kansan näkökulmasta
- yhteisöllinen perhe; yksilöllinen laki vs. persoonaton oikeus
Karkurit 1867
- Kustaa III:n ajan herraskartano
- ideadraama: kristillinen idealismi vs. materialismi
- proosa vaihtuu silosäkeeksi, kun sisältö muuttuu painavammaksi, ei puhujan säädyn mukaan
- yksinäytöksiset Kihlaus ja Yö ja päivä 1866 yleisömenestyksiä
Kanervala 1866 ja muihin teoksiin sisältyvät runot
- runokokoelma
- omakustanne
- ns. Kiven kuusimitta
- aika vaati sointua, Kivi perusti rytmiin
- äänensävy, asennonvaihdokset, tauot merkitseviä
- lyyrikonohjelmansa: taidekielen lähentäminen puhekieleen
- vastineita Runebergin runoille: ”Suomenmaa” (vs. ”Maamme”), ”Härkä-Tuomo” (vs. ”Hauta Perhossa”)
- romantiikkaa: esim. runoilijan hauta -topos runossa ”Ikävyys”
- maailmankäsityksen kaksijakoisuus: ”Kaukametsä”
- lapsen eroahdistus äidistä: esim. ”Hannan laulu” Karkureissa
- energisiä, varhaisliberalistisen edistysuskoisia: ”Karhunpyynti”, ”Mies”, ”Metsämiehen laulu”
Leo ja Liina
- yksinäytöksinen komedia, käsikirjoitus valmis 1867
Sankarteos (kadonnut)
- yksinäytöksinen näytelmä, käsikirjoitus valmis 1867
Lea 1869
- yksinäytöksinen näytelmä, käsikirjoitus valmis 1867
- Helsingin Uuden teatterin avajaisnäytelmänä 1869 = suomalaisen teatterin synty
- aihe Raamatusta, loppu idealistinen (epäilevä Joas)
Canzio
- viisinäytöksinen tragedia, käsikirjoitus valmis 1868 (?), ensiesitys 1897, painettu 1917
- aatelislinna Italiassa epämääräiseen aikaan
- Shakespeare-muistumia
- idealistinen, allegorinen nainen vs. realistisen maailman vallankumousnainen
Seitsemän veljestä 1870
- tekeillä 1850-luvun lopulta vuoteen 1869
- Suomen ensimmäinen suomenkielinen romaani
- luettu kehitysromaanina, jollainen ei nykynäkemyksen mukaan ole
- snellmanilais-hegeliläisen ihanteen toteuttava realistinen romaani: kansankielinen, kansan omalta tasolta kerrottu kansankuvaus
- kansan moniäänisyys, ristiriitaisuus; Runebergin kansakuva parodioituu
- kansa Suomen subjektina
- julkaistiin SKS:n Novellikirjastossa, jolla 50 tilaajaa
- August Ahlqvistin murskakritiikki
- SKS:n hyllytyksen taustana yhteiskunnallinen tilanne vuoden 1868 nälkäkatastrofin jälkeen
- julkaistiin erillisenä teoksena vasta 1873
Olviretki Schleusingenissä
- naturalistinen farssi
- käsikirjoitus valmis 1866, julkaistiin vasta 50 vuoden kuluttua
- pohjana lehtiuutinen: Preussin ja Baijerin sota
- parodioi sodan, idealismin
Selman juonet
- keskeneräinen shakespearemäinen seuranäytelmä
Alma
- keskeneräinen runonäytelmä
Margareta 1871
- yhteistyössä Emil Nervanderin ja Kaarlo Bergbomin kanssa
- varioi Runebergin Vänrikkien runoja
Dostları ilə paylaş: |